Mitä Keski-Suomen Syöpäyhdistys tekee STEA-rahalla?
Ajankohtainen poliittinen keskustelu järjestötoiminnan ja STEA-rahoitusten ympärillä on saanut minut pohtimaan järjestötoiminnan merkityksellisyyttä. Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen laajan ja monipuolisen toiminnan keskiössä on ennen kaikkea ihmisten kohtaaminen. Olemme Keski-Suomessa ainoa yhdistys, jolla on asiantuntijuutta ja osaamista nimenomaan syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tukemiseen. Tätä arvokasta työtä olemme tehneet jo 70 vuoden ajan.
Syöpään sairastuminen pysäyttää usein koko elämän – niin sairastuneen kuin läheistenkin. Juuri silloin tarvitaan tietoa, tukea ja toivoa. STEA-rahoituksen avulla pystymme järjestämään mm tukihenkilö-, vertaisryhmä- ja kurssitoimintaa sekä terveyden edistämistä maksutta eri puolilla Keski-Suomea.
Tukihenkilötoiminta – pitkäkestoista, vaikuttavaa tukea syöpään sairastuneelle ja läheiselle
Tukihenkilötoiminta on syöpäyhdistyksen järjestämää vapaaehtoistoimintaa. Tukihenkilöt tukevat syöpään sairastunutta ja hänen läheistään sairauden aiheuttamassa uudessa elämäntilanteessa. Meillä oli viime vuonna 86 tukihenkilöä. Heillä oli lähes 170 tuettavaa ja kohtaamisia tuettavien kanssa 1185.
Minua koskettavat erityisesti palautteet, joissa tukihenkilöä kuvataan ihmiseksi, joka ymmärtää ilman pitkiä selityksiä. Monelle tukihenkilö on tärkein ja pitkäkestoisin tuki sairauden aikana – ihminen, joka kulkee rinnalla silloin, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta.
Tukihenkilötoimintamme on ammatillisesti koordinoitua. Näin varmistamme toiminnan turvallisuuden sekä tukihenkilöiden jaksamisen haastavissakin tilanteissa. Koulutuksen lisäksi tukihenkilöt saavat toiminnanohjausta, työnohjausta ja virkistystä. Heillä on myös aina mahdollisuus keskustella hoitajan kanssa ja saada henkilökohtaista tukea arvokkaaseen vapaaehtoistyöhönsä.
Vertaisryhmät – turvallisuuden tunnetta ja toivoa tulevaisuuteen
Keski-Suomen Syöpäyhdistyksellä oli eri puolilla Keski-Suomen maakuntaa viime vuonna 17 vertaisryhmää syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Ryhmissä kertyi lähes tuhat osallistumiskertaa. Ohjaajina toimivat yhdistyksen sairaanhoitajat ja vertaisohjaajat.
Vertaistuen suuri voima on siinä, ettei tarvitse olla kokemuksensa kanssa yksin. Ryhmässä voi kohdata ihmisiä, jotka tietävät omasta kokemuksestaan, miltä pelko, epävarmuus tai toivo tuntuvat. Ryhmät antavat toivoa tulevaisuuteen. Ne ovat tärkeä henkisen tuen muoto erityisesti sairastumisen alkuvaiheessa.
Vertaisryhmätoiminta on ammatillisesti koordinoitua. Tällä taataan toiminnan turvallisuus ja ohjaajien jaksaminen haastavissakin tilanteissa. Ohjaajille järjestetään koulutuksen lisäksi myös toiminnanohjausta ja virkistystä. Lisäksi heillä on aina mahdollisuus keskustella hoitajan kanssa ja saada henkilökohtaista tukea arvokkaaseen vapaaehtoistoimintaansa.
Kurssitoiminta – voimia arkeen ja luottamusta omaan selviytymiseen
Syöpäjärjestöjen kurssit ovat kuntoutumista tukevaa ja tavoitteellista ryhmätoimintaa. Kursseilla tuetaan sairastuneita löytämään voimia sekä tietoa sairaudesta ja sen aiheuttamasta elämänmuutoksesta. Keskeinen osa kursseja on vertaistuki – mahdollisuus kohdata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia.
Palauteiden mukaan vertaistuki koetaan tärkeäksi ja voimavaroja antavaksi. Kurssit lisäävät mielen vireyttä ja tuovat voimaantumisen tunnetta. Moni kertoo saaneensa kurssilta uusia voimavaroja, rohkeutta ja luottamusta siihen, että elämä kantaa myös sairauden jälkeen.
Syöpäjärjestöt järjestävät vuosittain 50–60 kurssia eri puolilla Suomea. Keski-Suomen Syöpäyhdistys järjestää niistä kolme. Oman kurssitoiminnan lisäksi olemme aktiivisesti kehittämässä Syöpäjärjestöjen kurssitoimintaa sekä siihen liittyvää arviointia ja raportointia.
Nuorten terveyden edistäminen – kohtaamisia siellä, missä nuoret ovat
Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämistyötä ohjaa Syöpäjärjestöjen yhteinen terveyden edistämisen suunnitelma ja materiaalit.
Koen tärkeäksi sen, että terveyden edistäminen ei jää pelkästään tiedon jakamiseksi. Kun kohtaamme nuoria heidän omassa arjessaan ammatillisissa oppilaitoksissa, voimme keskustella heille merkityksellisistä asioista ja tarjota tukea oikealla hetkellä.
Työn tavoitteena on edistää nikotiinittomuutta ammatillisissa oppilaitoksissa. Oppilaitoksiin jalkautumalla kohtaamme vuosittain satoja nuoria. Tapahtumissa lisätään nikotiinitietoisuutta ja tuetaan nikotiinituotteiden käytön lopettamisessa. Yhteistyötä tehdään muun muassa hyvinvointikoordinaattorien, opettajien ja kuraattorien kanssa.
STEA-rahoituksen merkitys kohderyhmälle
Pidän erityisen arvokkaana sitä, että STEA-rahoituksen ansiosta kaikki edellä kuvattu toiminta on sairastuneille ja heidän läheisilleen maksutonta. Vakavan sairauden kohdatessa ihmisen ei pitäisi joutua pohtimaan, onko hänellä varaa apuun ja tukeen. Siksi maksuton, matalan kynnyksen apu on mielestäni yksi toimintamme tärkeimmistä vahvuuksista.
STEA-rahoitus osaltaan mahdollistaa sen, että voimme olla mukana ihmisten elämässä silloin, kun tuen tarve on suurin.
STEA-rahoitusta haetaan vuosittain, ja toiminnasta raportoidaan STEAn ohjeiden mukaisesti. Tätäkään työtä emme tee eikä se onnistu yksin. Teemme tiivistä yhteistyötä sekä muiden Syöpäjärjestöjen että lukuisten muiden toimijoiden kanssa.
Jyväskylässä 25.6.2026 Anne Astikainen,
Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja